Stormossenin toimintaperiaatteena on huolehtia kustannustehokkaasta jätteenkäsittelystä hyvällä palvelutasolla, joka ottaa kestävän kehityksen huomioon. Taloudelliset tavoitteet ovat
- hyvän maksuvalmiuden varmistaminen
⇒ maksukyvyn säilyttämiseksi kaikissa tilanteissa
- riittävän tulostason ylläpitäminen
⇒ jotta korvausinvestoinnit ja peruskorjaukset pystytään toteuttamaan tulorahoituksella/rahoittamaan kassavaroilla - velkaantumisasteen asteittainen alentaminen
⇒ kevenevä pääomarakenne mahdollistaa investointeja tulevaisuudessa
Investoinneissa, hankinnoissa ja ostoissa huomioimme ympäristö- ja työympäristönäkökohdat mahdollisimman laajasti.
Jätelainsäädäntö rakentuu periaatteelle, että jätteen tuottaja maksaa jätteenkäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Poikkeuksen muodostavat sellaisten tuotteiden jätekustannukset, jotka kuuluvat tuottajavastuun piiriin (keräyspaperi, pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkaromu, autonrenkaat, romuautot sekä paristot ja akut). Verovaroja ei saa käyttää jätehuollon rahoittamiseen.
Jätemaksut
Käsittelymaksut ja muut tulot
Stormossen perii maksun kotitalouksien jätteiden käsittelystä. Se laskutetaan jätteenkuljetusliikkeiltä, jotka vuorostaan laskuttavat käsittelymaksun edelleen kotitalouksilta. Käsittelymaksun lisäksi kuljetusliikkeet perivät kotitalouksilta tyhjennysmaksun jätteen kuljetuksesta. Stormossenin toimialueella sovelletaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, joka tarkoittaa, että Stormossen ei voi vaikuttaa jätteenkuljettajien hinnoitteluun.
Vaasanseudun jätelautakunta vahvisti jätetaksan vuodelle 2023 kokouksessaan 19.12.2022. Uuden jätetaksan mukaan Stormossen laskuttaa 1.1.2023 alkaen poltettavan jätteen käsittelymaksun suoraan kiinteistöiltä tai jätteentuottajalta.
Stormossen soveltaa yhdyskuntajätteen osalta ns. ohjaavaa taksaa, joka tarkoittaa, että poltettavan jätteen käsittelymaksulla katetaan osan biojätteen käsittelykuluista. Ohjaavan taksan tavoitteena on motivoida kotitalouksia, julkista sektoria ja yrityksiä yhä suurimassa määrin lajittelemaan biojätettä syntypaikalla. Kasvava biojätteen määrä kasvattaa materiaalihyödyntämisen osuutta, jolla on parempi etusija jätehierarkiassa.
Stormossen vastaanottaa myös alueen kaupan, teollisuuden, rakennus- ja muiden yritysten jätettä lain sallimissa rajoissa. Lisäksi öljyisiä maita otetaan vastaan ja käsitellään jätekeskuksen alueella. Yritysten vaarallisten jätteiden vastaanotto on maksullista.
Stormossen myy jätteenkäsittelypalveluita myös muille kunnallisille jäteyhtiöille. Palvelut koostuvat biojätteen käsittelystä ja poltettavan jätteen välittämisestä edelleen Westenergyn jätteenpolttolaitokseen. Palveluiden myynti yrityksille ja muille jäteyhtiöille tarjoaa suurtuotannon etuja ja synergiavaikutuksia, jotka koituvat kaikkien asiakkaiden hyödyksi.
Stormossen saa tuloja näiden tuotteiden myynnistä:
- liikennekaasu
- kompostimulta
- sähkön myynti
- hyötykäyttöön menevä metalliromu
- energian tuotantoon menevä puujäte
Palveluiden myynti koostuu mm. tuottajayhteisöjen maksamista korvauksista.
Vuonna 2017 alkanut biokaasun jalostaminen liikennekaasuksi tulee lähivuosina kasvattamaan myytyjen tuotteiden osuutta liikevaihdosta kaasuautojenajoneuvojen yleistymisen myötä. Tankkausten lukumäärä julkisella kaasuntankkausasemalla kasvoi vajaa 63% vuonna 2022 verrattuna vuoden takaiseen. Liikennekaasun kasvavan myynnin avulla biojätteen ja lietteen käsittelymaksuja voidaan jatkossa pitää maltillisella tasolla. Liikennekaasu myydään BIG-Biokaasu brändillä.
Kerätyt jätemaksut (12,7 milj. €)
Kerättyjen jätemaksujen käyttö
Ekomaksut
Ekomaksupalvelut käsittävät mm.
- hyötykäyttöasemat ja ekopisteet
- keräyskampanjat
- vaarallisten jätteiden sekä hyötyjätteiden vastaanoton, varastoinnin, kuljetuksen ja hyödyntämisen
- tiedotuksen ja neuvonnan
- jätehuollon ylläpidon ja kehittämisen
- jätelautakunnan kustannukset
Vuonna 2018 käynnistyi erityiskampanja, jossa kotitalouksille jaellaan biopaperipusseja. Kampanjan tavoitteena on kannustaa ihmisiä biojätteen lajitteluun sekä kasvattaa biojätteen määrää. Kampanja jatkuu edelleen toistaiseksi.
Uusi ennätys hyötykäyttöasemien kävijämäärissä tehtiin vuoden aikana, jolloin rekisteröitiin yhteensä 109 366 käyntiä. Maksaman hyötykäyttöasema muutettiin autonomiseksi, eli miehittämättömäksi asemaksi ja käyntimäärä kasvoi kolminkertaisesti, kun aseman aukioloaika on kasvatettu puolesta päivästä viiteen päivään viikossa.
Ekomaksupalvelut rahoitetaan
- ekomaksuilla
- hyötykäyttöasemien vastaanotto-, käsittely- ja erillispalvelumaksuilla
- kotitalouksilta vastaanotettujen hyötyjätteiden myyntituloilla
- tuottajayhteisöiltä saatavilla korvauksilla
Ekomaksut peritään kotitalouksilta (vakituisista sekä vapaa-ajan asunnoista) ja julkiselta palvelusektorilta.